maanantai 18. marraskuuta 2013

Narsisti pomona, mitä pitäisi tehdä?

Olen seurannut oikeudenkäyntiä tapauksesta Hilkka Ahde vastaan Timo Räty. Ahde on kokenut kiusaamista ja epäasiallista käytöstä esimiehensä Rädyn taholta ja juttua puidaan nyt oikeudessa. Aika hankala keissi, koska joudutaan pohtimaan miten ihmiset kokevat asioita. Kokemuksia on yhtä monta kuin on ihmisiäkin.

Taustamateriaalin perusteella Räty vaikuttaa piinkovalta ja kylmähermoiselta mieheltä. Hän on koulutukseltaan juristi ja työskenteli edunvalvontatyössä SAK:ssa ja AKT:ssä. Lakkojen käyttäminen aseena tuossa työssä oli hänelle tunnusomaista. Muistan uutispätkistä melkoisen pokerinaaman, joka tuli kommentoimaan tiukkoja neuvotteluja niiden ollessa kesken.

Räty on leimattu narsistiksi ja jopa psykopaatiksi. Näin voi ollakin, mutta toistaiseksi tämä on vain tietämättömien arvailua.

Sitten tämä Hilkka Ahde. Hän vaikuttaa Rädyn vastakohdalta. Ollut monessa erilaisessa työssä ja harrastuksessa mukana ja esiintynyt julkisuudessa silloin tällöin ilmeisesti omasta halustaan. Ahde vaikuttaa jopa hieman nauttivan julkisuudesta ja kansanedustajamiehensä mukanaan tuomista eduista. Ei siis ihan tavallinen toimistotyöläinen.

Voisin helposti ajatella, että tässä on kaksi hyvin erilaista persoonaa törmänneet pahasti yhteen. Rätyä vituttaa ainainen hössötys ja esiintyminen ja Ahde taas on tottunut näennäisesti ystävälliseen kohteluun. Tai sitten Räty on ilkeä narsisti ja kiusasi Ahdetta. Sitä emme ehkä koskaan voi tietää.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on todella ikävä sairaus. Potilas kun ei itse sitä tunnista, jolloin hoitokin on lähes mahdotonta. Lisäksi syyt sairauteen löytyvät lapsuudesta ja sairas henkilö on täysin syytön sairauteensa.

Jos pomona on narsisti ja haluat asioiden muuttuvan niin et pysty tätä pomoa muuttamaan. Hän on ja pysyy narsistina. Hän saattaa kiusata sinua täysin puhtaalla omallatunnolla. Tilanne pitää hyväksyä. Olen töissä työpaikassa, jossa esimieheni on narsisti ja hän kiusaa minua. Sitten pitää alkaa miettimään miten edetään. Haluanko jatkaa ja kuunnella päivittäistä vittuilua vai enkö kestä sitä enään.  Jos haluaa jatkaa, niin sitten on kestettävä se mitä tulee. Epäreilua, mutta totta.

Jos taas haluaa parantaa elämänlaatuaan ja työpaikka tuntuu ahdistavalta niin kannattaa alkaa tekemään uutta suunnitelmaa ja irtautua sairaasta työpaikasta. Omaa mielenterveyttään ei kannata uhrata esimerkiksi uran takia.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ohittamaton tarjous sinulle, jolla on unelmia



Haluatko olla orjalaumassa vai nähdä hieman vaivaa ja jäädä parin vuoden päästä eläkkeelle? Tällainen yhteenveto myyntitapahtumasta jäi mieleeni kun keski-ikäinen kaupparatsu kävi luonani esittelemässä loistavaa business-ideaansa.

Esittelijä oli saanut yhteystietoni ystävältäni. Puhelimessa esittelijä puhui paljon, mutta kertoi vähän. Kasvokkain kohdatessa hän kertoi edustavansa yritystä nimeltä Amway. En ollut aikaisemmin kuullut kyseisestä firmasta. Pesuaineita, kattiloita, kosmetiikkaa, vitamiineja ja energiajuomia, siinä suurinpiirtein tuotevalikoima.

En juurikaan syttynyt mistään tuotteesta. Pääasia ei kuitenkaan ollut tuotteet vaan verkostoon mukaan tuleminen. Hanki ihmisiä allesi ja saat passiivista tuloa, toki vaivaa pitää ensin nähdä. Ei kuulemma haittaa vaikka ei ole kiinnostunut tuotteista, koska myyminen ei ole pääasia. Voit toki myydä, mutta et ikinä saa siitä niin paljon rahaa kuin luomalla verkostoa. Kuulostaa hieman vääristyneeltä liiketoimintamallilta, ehkä jopa pyramidilta.

Nyt ei kuitenkaan ole kyseessä huijaus, koska on iso maailmanluokan firma, joka on toiminut jo vuosikymmeniä. Halusin tietää liikeidesta pähkinänkuoressa ja kysyin tuleeko raha siis värväämisestä. He eivät värvää vaan kokevat sen auttamistoimintana, mutta kyllä siitä se raha tulee. Puheessa vilisi yrityksen sisäinen jargonia Timanttitaso, Kruununsuurlähettiläs, unelmat.

Unelmat olivat päämoottori koko toiminnalle.  Esittely alkoi minun unelmieni kartoittamisella ja niihin palattiin koko setin ajan. Aika hyvä keino hämärtää faktoja :) Ainoat faktat netin puolelta kuulemma löytyvät vain heidän omilta kotisivuiltaan. Normaalisti hyvästä tuotteesta löytyy 90% suositteluja ja 10% kielteisiä kommentteja. Tässä keississä luvut näyttivät olevan päälaellaan.

Tähänkin löytyi vastauksena se, että kateellisia huutelijoita riittää. Haluatko olla köyhä huutelija vai rikas oman elämäsi herra? Pääti tällä kertaa skipata. Liiketoiminnassa tykkään siitä, että saan kaikki faktat faktoina ja voin itse laskea niistä mahdollisen tuoton. Tässä mentiin tuotot edellä ja faktat häivyttäen. Onnea kaikille mukaanmenijöille :)


PS. Aion kertoa tässä blogissa miten voit saavuttaa parempaa elämää ihan ilman rahaa ja sitoumuksia suurkorporaatioihin.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Vähemmän töitä, enemmän rahaa

Painoin koko kesän niska limassa, mistä kerroin edellisessä kirjoituksessani. Kiireellä on uskomaton voima syödä tuottavuus. Kiire on kallista. Yritän nyt ottaa toisenlaista otetta yrittäjyyteen. Vähemmän töitä, enemmän rahaa.

Olen torjunut muutamia työtarjouksia ja päätin hieman lomailla. Itse asiassa en ole juuri lomaillut, koska  sain parempia työtarjouksia. En ollut lainkaan odottanut sellaisia, mutta jostain niitä vain on tullut. Tavallaan vain istuin odottelemassa ja sitten nappasi. Pyydän hieman isompaa hintaa ja asiakkaat ovat silti tyytyväisiä kun saavat hommiaan eteenpäin.

Monen menestyneen ihmisen neuvo liian pienestä palkasta valittaville on yksinkertainen: pyydä enemmän. Monesti se todella toimii jos olet hoitanut asiasi hyvin ja hinnankorotus on kohtuullinen.

Katsotaan kuinka hyvin saan tämän vielä rullaamaan.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kaikki munat samaan koriin ja homma menee päin helvettiä

Egoni alkoi ahneeksi keväällä ja se tuli perkeleen kalliiksi minulle. Olin pitänyt mukavan talvisiestan kotona takkatulen edessä loikoillen. Minulla ei oikeastaan ollut näin jälkikäteen katsottuna varaa niin pitkään lomaan, mutta tulipahan tehtyä ja oli se kyllä mukavaa.

Talven lomalla ehdin suunnitella kevään ja kesän työsesonkia huolella. Aloitin uuden yritystoiminnan nollasta keväällä ja suunnittelin paljon etukäteen miten toimin. Tuli kevät ja oli aika toimia. En saanut heti kauppoja ja pieni epätoivo alkoi hiipiä selkäpiihin.

Sitten tapahtui odottamaton käänne. Tapasin vanhan tuttavan, mikä johti tapahtumasarjaan, jonka päätteeksi minulle tarjottiin isoa kauppaa. Iso yritys tarjosi paljon toitä syksyyn asti, hinta oli tosin pienempi mihin olin tottunut. Voisin palkata henkilökuntaa ja investoida koneisiin, töitä oli varmasti.

Laskin yön yli tarjouksen järkevyyttä ja vakuutin ensin itselleni ja sitten vaimolleni kuinka hyvästä kaupasta olisi kyse. Olin vaarallisilla vesillä egoni kanssa. Halusin tarttua syöttiin ja minulla oli loman jälkeen virtaa tehdä lujaa töitä.

Simuloin excelillä kuinka paljon rahaa voisin tehdä tällä sopimuksella kesän aikana ja ilmoitin olevani valmis diiliin. Työt alkoivat ja samalla alkoivat myös kulut juosta. Palkkasin pari miestä kesätöihin ja aloin kouluttaa heitä. Lisää miehiä tarkoittaa lisää työvaatteita, palkkakuluja, paperitöitä... Sitten alkoi tulla muitakin töitä enkä osannut sanoa ei. Ajattelin, että voisin paikata ison diilin pientä hintaa kovahintaisilla yksittäistöillä.

Jouduin palkkaamaan lisää väkeä, jotta saisimme kaikki työt tehtyä. Oma aikani alkoi kulua opastamisessa, valvomisessa ja paperitöissä itse työnteon sijaan. Olin kuitenkin hullaantunut kasvavan yrityksen kehittämiseen. Olin kasvuyrittäjä ja minusta oli tulossa rikas. Tämä oli kuitenkin melko teoreettista, sillä yritykseni ei tuottanut kovinkaan hyvin. Ajattelin sen olevan vain alkukankeutta.

Jossain loppukesästä minulle kuitenkin valkeni, että hommat menevät päin persettä. Minun ylitöilläni firma pysyi juuri ja juuri hengissä ja työntekijäpuoli teki tavallaan pientä tappiota koko ajan. Työt alkoivat vähentyä ja jouduin irtisanomaan huonoimmat tapaukset. Se oli piinallista. Olin todella ylirasittunut ja niin oli myös vaimoni.  

Aloin laskemaan päiviä sesongin loppumiseen. Loppu tuli hitaasti, mutta varmasti. Tänä talvena ei pidetä siestaa. Käteen jäi rahan sijasta iso kasa kokemusta ja katkeria opetuksia, mutta myös hyviä referenssikohteita. Olin ahne ja laitoin kaikki munat samaan koriin. Minua ajoi pelko siitä, etten saisikaan töitä. Se oli turhaa pelkoa. Pitämällä kulut pieninä olisin voinut odotella sopivia töitä vielä vähän aikaa ja niitä olisi vuorenvarmasti tullut.

Nyt kuitenkin rakensin raskaan koneiston joka oli pakko pitää toiminnassa hinnalla millä hyvänsä. Keskityin täysillä yhteen asiaan ja tein sen niin hyvin kuin osasin. Asia oli väärä, enkä osannut sitä kovin hyvin. Nyt aion pitää sopivasti montaa rautaa tulessa yhtä aikaa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...