Välillä sitä joutuu tekemisiin uskomattoman mulkkujen tyyppien kanssa. Itse yritän löytää ihmisistä viimeiseen asti jotain hyvää ja olla sovitteleva, mutta joskus raja tulee vastaan. On ihmisiä, joiden elämä pyörii täysin heidän oman napansa ympärillä ja muuta siihen ei sitten mahdukaan. He saattavat olla joissain tilanteissa hyvinkin mukavia, mutta motiivi sille on aina oman edun tavoittelu.
Pyöritin edellistä yritystäni tällaisen ihmistyypin kanssa. Hommat sujuivat mahdottoman mukavasti kun asiat rullasivat hänelle edulliseen suuntaan. Ja kunnia siitä kuului hänelle, tietysti. Olen kärsivällinen, joten luovin tilanteessa noin vuoden, ennen kuin sain asialle pisteen ja tiemme erkanivat. Kärsivällisyyteni loppui kun aloin viettämään ennalta sovittua lomaani ja pidin puhelintani aika vähän mukanani.
Yrittäjäkumppanini oli yrittänyt soittaa minulle ja oli raivoissaan kun en ollut vastannut. Tämä ilmeni hänen lähettämästään tekstiviestistä. Odottelin muutaman tunnin, koska olin lomalla ja asia ei mielestäni ollut kiireellinen. Lähetin sitten tekstiviestin, jossa neuvoin häntä asian hoitamiseksi ja kerroin olevani lomalla ja siksi estynyt välittömään yhteydenpitoon. Tästä alkoi melkoinen piinaviikko. Kaveri alkoi rummuttamaan soittoa soiton perään sekä lähetteli viestejä sisältönä "vaikee vastata saatana" ja muuta kohteliasta.
Olin tietenkin raivoissani. Miten hän kehtaa käyttäytyä minua kohtaan noin, vaikka olin palvellut häntä niin hyvin (tietenkin juuri siksi). Halusin lähteä mukaan sotaan ja vastata jotain piikikästä. En kuitenkaan tehnyt niin vaan aloin suunnittelemaan miten etenisin järkevästi ilmiselvästi henkisesti epävakaan ihmisen kanssa.
Paras ohje jonka löysin kuului näin:
"Jos alat painimaan sian kanssa, olette pian molemmat yltäpäältä paskassa. Ja siitähän sika nauttii."
Sain noudatettua ohjetta ainakin jotenkin ja irtaannuin omasta firmastani ja aloitin koko homman nollasta. Tämä oli todella masentavaa, mutta ainoa keino jatkaa eteenpäin. Siitä saankin vielä muutaman tarinan myöhemmin. Tällä viikolla, noin vuosi erostamme kaveri oli taas rimpauttanut. Olemme toki pitäneet kevyesti yhteyttä tässä välilläkin, joten tilanne oli ihan normaali.
Hän oli siis soittanut, enkä ollut vastannu, joten sain viestin: "Soita, asiaa". Minulla oli kiireinen päivä, enkä kerinnyt viestittelemään takaisin kuin vasta seuraavana päivänä. Tiedustelin mitä oli mielessä. Sain vastaukseksi puhelin soiton ja viestin "Mikä on niin vaikee vastata, olis vähän asiaa herran toimista firman ajoilta".
Hienoa! Verenpaineeni alkoi nousta ja mieleni teki vastata jotakin samalla mitalla. Sain kuitenkin pidäteltyä itseäni ja mietin tilanteen eteenpäin. Jos vastaan mitä tahansa, hän saa tahtonsa läpi töykeydellään. Jos en vastaa niin jään toki epätietoiseksi mitä asia koski, mutta ehkä ei muuta. Jos olen tehnyt jotain rikollista niin luultavasti asian hoitamista jatkaa poliisi. Enkä muistaakseni ollut mitään sellaista tehnyt.
Valitsin totaalisen ignoroinnin, poistin viestit, enkä ole herrasta kuullut nyt muutamaan päivään. Toimii siis ihan kivasti.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteistyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteistyö. Näytä kaikki tekstit
lauantai 7. joulukuuta 2013
maanantai 18. marraskuuta 2013
Narsisti pomona, mitä pitäisi tehdä?
Olen seurannut oikeudenkäyntiä tapauksesta Hilkka Ahde vastaan Timo Räty. Ahde on kokenut kiusaamista ja epäasiallista käytöstä esimiehensä Rädyn taholta ja juttua puidaan nyt oikeudessa. Aika hankala keissi, koska joudutaan pohtimaan miten ihmiset kokevat asioita. Kokemuksia on yhtä monta kuin on ihmisiäkin.
Taustamateriaalin perusteella Räty vaikuttaa piinkovalta ja kylmähermoiselta mieheltä. Hän on koulutukseltaan juristi ja työskenteli edunvalvontatyössä SAK:ssa ja AKT:ssä. Lakkojen käyttäminen aseena tuossa työssä oli hänelle tunnusomaista. Muistan uutispätkistä melkoisen pokerinaaman, joka tuli kommentoimaan tiukkoja neuvotteluja niiden ollessa kesken.
Räty on leimattu narsistiksi ja jopa psykopaatiksi. Näin voi ollakin, mutta toistaiseksi tämä on vain tietämättömien arvailua.
Sitten tämä Hilkka Ahde. Hän vaikuttaa Rädyn vastakohdalta. Ollut monessa erilaisessa työssä ja harrastuksessa mukana ja esiintynyt julkisuudessa silloin tällöin ilmeisesti omasta halustaan. Ahde vaikuttaa jopa hieman nauttivan julkisuudesta ja kansanedustajamiehensä mukanaan tuomista eduista. Ei siis ihan tavallinen toimistotyöläinen.
Voisin helposti ajatella, että tässä on kaksi hyvin erilaista persoonaa törmänneet pahasti yhteen. Rätyä vituttaa ainainen hössötys ja esiintyminen ja Ahde taas on tottunut näennäisesti ystävälliseen kohteluun. Tai sitten Räty on ilkeä narsisti ja kiusasi Ahdetta. Sitä emme ehkä koskaan voi tietää.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on todella ikävä sairaus. Potilas kun ei itse sitä tunnista, jolloin hoitokin on lähes mahdotonta. Lisäksi syyt sairauteen löytyvät lapsuudesta ja sairas henkilö on täysin syytön sairauteensa.
Jos pomona on narsisti ja haluat asioiden muuttuvan niin et pysty tätä pomoa muuttamaan. Hän on ja pysyy narsistina. Hän saattaa kiusata sinua täysin puhtaalla omallatunnolla. Tilanne pitää hyväksyä. Olen töissä työpaikassa, jossa esimieheni on narsisti ja hän kiusaa minua. Sitten pitää alkaa miettimään miten edetään. Haluanko jatkaa ja kuunnella päivittäistä vittuilua vai enkö kestä sitä enään. Jos haluaa jatkaa, niin sitten on kestettävä se mitä tulee. Epäreilua, mutta totta.
Jos taas haluaa parantaa elämänlaatuaan ja työpaikka tuntuu ahdistavalta niin kannattaa alkaa tekemään uutta suunnitelmaa ja irtautua sairaasta työpaikasta. Omaa mielenterveyttään ei kannata uhrata esimerkiksi uran takia.
Taustamateriaalin perusteella Räty vaikuttaa piinkovalta ja kylmähermoiselta mieheltä. Hän on koulutukseltaan juristi ja työskenteli edunvalvontatyössä SAK:ssa ja AKT:ssä. Lakkojen käyttäminen aseena tuossa työssä oli hänelle tunnusomaista. Muistan uutispätkistä melkoisen pokerinaaman, joka tuli kommentoimaan tiukkoja neuvotteluja niiden ollessa kesken.
Räty on leimattu narsistiksi ja jopa psykopaatiksi. Näin voi ollakin, mutta toistaiseksi tämä on vain tietämättömien arvailua.
Sitten tämä Hilkka Ahde. Hän vaikuttaa Rädyn vastakohdalta. Ollut monessa erilaisessa työssä ja harrastuksessa mukana ja esiintynyt julkisuudessa silloin tällöin ilmeisesti omasta halustaan. Ahde vaikuttaa jopa hieman nauttivan julkisuudesta ja kansanedustajamiehensä mukanaan tuomista eduista. Ei siis ihan tavallinen toimistotyöläinen.
Voisin helposti ajatella, että tässä on kaksi hyvin erilaista persoonaa törmänneet pahasti yhteen. Rätyä vituttaa ainainen hössötys ja esiintyminen ja Ahde taas on tottunut näennäisesti ystävälliseen kohteluun. Tai sitten Räty on ilkeä narsisti ja kiusasi Ahdetta. Sitä emme ehkä koskaan voi tietää.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on todella ikävä sairaus. Potilas kun ei itse sitä tunnista, jolloin hoitokin on lähes mahdotonta. Lisäksi syyt sairauteen löytyvät lapsuudesta ja sairas henkilö on täysin syytön sairauteensa.
Jos pomona on narsisti ja haluat asioiden muuttuvan niin et pysty tätä pomoa muuttamaan. Hän on ja pysyy narsistina. Hän saattaa kiusata sinua täysin puhtaalla omallatunnolla. Tilanne pitää hyväksyä. Olen töissä työpaikassa, jossa esimieheni on narsisti ja hän kiusaa minua. Sitten pitää alkaa miettimään miten edetään. Haluanko jatkaa ja kuunnella päivittäistä vittuilua vai enkö kestä sitä enään. Jos haluaa jatkaa, niin sitten on kestettävä se mitä tulee. Epäreilua, mutta totta.
Jos taas haluaa parantaa elämänlaatuaan ja työpaikka tuntuu ahdistavalta niin kannattaa alkaa tekemään uutta suunnitelmaa ja irtautua sairaasta työpaikasta. Omaa mielenterveyttään ei kannata uhrata esimerkiksi uran takia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)