Mitä tekisit jos kukaan ei katsoisi?

 Mitä tekisit jos kukaan ei katsoisi? Tämä on tämmöinen uskallusta mittaava kysymys. Vastauksena voi olla vaikka laulua, tanssia, itkemistä tai jotain ihan muuta. Kuitenkin jotakin, johon liittyy epävarmuutta ja mahdollisesti naurunalaiseksi joutumista. Tähän on yleensä helppo vastata.

Mitä jos käännetään kysymys toisin päin. Mitä tekisit, jotta kaikki katsoisi. Eli mitä teet ehkä jopa päivittäin, jotta saisit huomiota. Tähän voi olla vaikeampi vastata ja tämä saattaa nostaa pintaan kiusallisempia asioita. Saatat tehdä huomiohakuisesti todella typeriä asioita kun mietit asiaa pitkäjänteisesti ja ulkoapäin katsottuna.

Itse hoksasin tämän huomionkaipuun omassa tekemisessäni tässä lähiaikoina. Tähän liittyy myös vahva tunne ulkopuolisuudesta, joka on tullut osaksi identiteettiäni viimeistään teini-ikäisenä. Tunnen monesti olevani ulkopuolinen tai että minua ei ymmärretä ja siksi haen huomiota erinäisillä tavoilla. Tekemisilläni sitten monesti vielä lisään tai korostan tuota ulkopuolisuutta lisää. Eli yritän mielelläni antaa muille kuvan, että olen vaikka erikoinen, älykäs, varakas, rohkea, hullu, taiteellinen tai parempi kuin muut.

On mielenkiintoista huomata näin aikuisena, kuinka oma elämä on pitkälti edennyt tällaisen piilossa olleen alitajuisen tarpeen johdattamana. Olen ajoittain pukeutunut tämän takia huomiota herättävästi. Tälläkin hetkellä tahdon viestiä ulkoisella olemuksellani muille omaa asemaani tai jonkinlaista asemaa, jota tavoittelen.

Sosiaalisen median käyttöäni leimaa tuo sama tarve. Haluan siellä tekemilläni julkaisuilla, kommenteilla ja peukutteluilla viestiä omaa ainutlaatuisuuttani ja erikoisuuttani. Haaveitani leimaa tuo tarve. Haaveilen työskenteleväni arvostetussa ammatissa, jossa on korkea palkka ja status. Ihailen tällaisia ihmisiä. Haaveilen maineesta ja omaisuudesta. Joskus yritän saada huomiota korkean sosiaalisen statuksen henkilöiltä. Saatan tehdä typeriä asioita huomion saamiseksi. Nautin tästä huomiosta ja minua on helppo ohjailla haluttuun suuntaan, jos olen huomion pauloissa.

Aivopesty yhteiskunta: Raha osa 2

Sitten mennään hieman rahan filosofisempaan puoleen. 

Raha pyörittää maailmaa, sanotaan. Se on meidän jokapäiväisessä elämässämme alati läsnä. Rahalla ostetaan ja rahaa saadaan vastikkeeksi tehdystä työstä. Rahan avulla arvotetaan eri asioita ja niitä voidaan sitten vertailla. Raha synnyttää tunteita, riitoja ja jopa sotia. Rahaa on liian vähän tai sitä voisi olla enemmän. Rahaa ei pääse pakoon. 

Nämä asiat eivät olisi niin ongelmallisia, jos raha olisi kiinteää ja universaalia. Mutta sitä raha ei ole, jos puhutaan valuutoista, kuten euro tai dollari. Rahaa voidaan tehdä tyhjästä lisää ja raha voi menettää arvonsa yhdessä yössä. Rahaa voidaan takavarikoida tai rahan siirtäminen voidaan estää. Raha menettää hitaasti arvoaan kunnes lopuksi arvonmenetys on kiihtyvää. Raha on vallankäytön väline. Rahaa ei voi omista, mutta rahalla voi omistaa. Pohjimmiltaan sinä et omista eurojasi. Jos ne ovat pankkitililläsi, olet lainannut ne pankille ja pankki omistaa ne. Jos sinulla on rahat seteleinä patjan välissä, voidaan ne määritellä laittomiksi tai kelvottomiksi virkavallan toimesta. Et siis omista eurojasi. Rahalla voi toisaalta ostaa vaikka kiinteistöjä, liiketoimintaa, osakkeita tai poliittisen aseman.

Yleisin tapa tienata palkkatuloa on vaihtaa aikaa rahaan. Aika on universaalia ja sitä on kaikilla yhtä paljon tai yhtä vähän näkökulmasta riippuen. Aika on siis rajallista ja siksi arvokasta. Euroissa mitattuna kaikkien aika ei kuitenkaan ole yhtä arvokasta, vaan joku voi vaihtaa kuukauden työpanoksensa kahteentuhanteen euroon ja joku kahteenkymmeneen. Tästä seuraa yhteiskunnassamme harhainen ajatus, että ihmisiä aletaan arvottamaan tienattujen eurojen mukaan. Euro on kuitenkin hankala mittari, koska se ei ole vakaa, muuttumaton ja neutraali.

Myös omaa elämää tulee arvotettua eurojen perusteella, oikeasti täysin perusteetta. Kuinka kallis auto minulla on, kuinka kallis koti, vaatteet jne. Miksi käytän arvotukseen vieraan tahon luomaa ja omistamaa mittaria, jonka asteikko muuttuu jatkuvasti? Nykyinen talousjärjestelmä on kuin hukkuva Titanic, jossa matkustajat kilpailevat ensin yläkannelle pääsystä ja seuraavaksi pelastusveneeseen kiipeämisestä. Veneeseen pääsee, jos potkii jalkoihin takertuneet kanssa matkustajat irti. Pääasia on oma pelastuminen.

Raha on myös pakollinen vaadittu osa yhteiskunnassa mukana olemiseen. Verot maksetaan euroissa ja euro on käytännössä ainoa sallittu raha. Yhteiskuntaan kuulumista ei voi valita. Siihen synnytään. Syntymälahjaksi yhteiskunta antaa osuuden valtionvelasta. Reilu peli. Jotta velkaa voi maksaa pois, on tehtävä euroja tavalla tai toisella. Velan maksuksi ei käy hyvät ajatukset tai kirkas mieli. Vain eurot. Raha on siis myös vankila.

Seuraavassa kirjoituksessa voisimmekin pohtia veroja.

Aivopesty yhteiskunta: Raha

 Vuosi 2020 on heräämisen vuosi. Suurin asia, johon voimme herätä on yhteiskuntamme täydellinen aivopesu. Tänä vuonna on sattunut ja tapahtunut niin paljon, että heräämisestä on tehty helpompaa kuin aikoihin. Ei sillä, että herätys olisi mitenkään itsestäänselvä tai mukava, vaan unessa on vaikeampi pysyä. Monet asiat ja instituutiot ovat merkitykseltään niin päälaelleen käännettyjä, että niiden vaikutus yhteiskuntaamme ja sitä kautta yksittäisiin ihmisiin on valtava. Kaikki tuntuu menevän päin helvettiä ja siihen on looginen selitys. Kaikki menee päin helvettiä tällä menolla. Onneksi maailman kurssia voi muuttaa, mutta ensin on herättävä näkemään todellisuus.

Listasin heti mieleen tulevia asioita, joita tulee tarkastella:

• Raha
• Demokratia
• Lääketiede
• Media
• Valta
• Koulutus
• Tiede
• Uskonto
• Ravinto
• Kansainvälinen järjestötoiminta
• Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta

Aloitetaaan yhdellä aiheella:

Raha

Eurot, markat, dollarit, kruunut ja niin edelleen. Rahasta tulee mieleen nuo sanat. Voit nähdä ne fyysisessä muodossa seteleinä ja kolikoina sekä digitaalisena verkkopankkisi tilillä. Rahan tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan.

Raha on:

1. Vaihdon väline
2. Arvon mittari
3. Arvon säilyttäjä

Ilman rahaa saisit töistä palkaksi esimerkiksi kaksi naulaa, vessapaperirullan ja kymmenen lirtaa multaa. Sitä tarkoittaa vaihdon väline, eli voit vaihtaa asioita rahaan ja rahaa asioiksi. Kätevää. Arvon mittarina raha toimii silloin, kun vertailet vaikkapa kahta autoa keskenään. Toinen on kallis ja toinen halpa eli toinen on monta rahaa ja toinen vähemmän rahaa. Tai voit verrata auton hintaa tuhannen taksikyydin hintaan. Myös kätevää. Arvon säilyttäjä tarkoittaa, että voit laittaa rahaa säästöön ja käytät sitä myöhemmin ilman, että sen arvo heikkenee säilyttäessä. Esimerkiksi leipää ei voi säilyttää pitkiä aikoja, koska se alkaa pilaantumaan. Mieti, mitä muita asioita tämä koskee. Keksit varmasti monta.

Mutta säilyttääkö vaikkapa viidenkymmenen euron seteli arvonsa pitkään? Ei säilytä, koska inflaatio syö sen arvoa. 

Kuluttajahinnat ovat kasvaneet vuodesta 1995 lähtien 1-2 % vuodessa. Eli euron leipä on tuossa ajassa muuttunut puolentoista euron leiväksi. Toisin sanoen yhdellä eurolla saa vähemmän leipää. Sen lisäksi vuosina 1980 - 1994 inflaatio on ollut huomattavasti korkeampaa eli raha on menettänyt arvoaan rajusti.

Miten raha sitten voi olla arvon säilyttäjä, jos se ei säilytä arvoaan? Oikeasti euroa, dollaria ja jeniä kuuluisi kutsua valuutaksi eikä rahaksi. Euro ei siis olekaan rahaa vaan valuuttaa, koska se ei säilytä arvoaan. Valuutat perustuvat lakeihin, asetuksiin ja sopimuksiin, joka antaa niille käyttöarvon. Tällaista järjestelmää kutsutaan fiat-valuutaksi. Viidenkymmenen euron seteli itsessään ei ole kovin arvokas, koska se on tehty erikoispaperista ja painomusteesta. Suomen markan setelit ovat samasta syystä nyt käyttökelvottomia, koska niitä ei enää voi käyttää maksuvälineenä, koska niin on sovittu.

Jos löytäisit arkun täynnä markan seteleitä, olisi arkulla korkeintaan keräilyarvoa. Mutta jos löytäisit arkun täynnä antiikkisia kultakolikoita, olisiko sekin vain kiva lisä keräilykokoelmiin?  Jos sisältö painaisi parikymmentä kiloa, voisi kolikot vaihtaa jalometallivälittäjällä noin miljoonaan euroon. Sillä ei ole väliä, minkä maan kolikoita ne ovat ja mitä numeroita niihin on painettu, kunhan ne ovat täyttä kultaa. Setelirahoissa on hyvinkin tärkeää, mitä numeroita ja kirjaimia niihin on painettu. Kultaa on käytetty maksuvälineenä tuhansia vuosia ja sitä arvostetaan ympäri maailman. Toisin, kuin vaikka ruotsin kruunua.

Yritäpä ostaa lehmä intialaistorilta ruotsin kruunuilla. 

Kullan arvo ei siis perustu mihinkään sopimukseen, vaan sitä arvostetaan kollektiivisesti mm. historiallisista syistä. Toki sitä voidaan myös käyttää elektroniikkatuotteissa ja taide-esineissä. Tarkoitus ei ole tässä jumaloida kultaa, vaan tuoda esiin fiat-valuutan ja fyysisen rahan erot. Yksi merkittävä eroavaisuus on lisäksi fiat-valuutan ja fyysisen kullan määrä. Kulta on maassa malmiin sitoutuneena ja se pitää kaivaa esiin ja erotella malmista. Tämä on erittäin työlästä ja se rajoittaa kierrossa olevan kullan määrää varsin tehokkaasti. Sen sijaan fiat-valuuttaa voidaan luoda lisää kärjistetysti muutamalla napin painalluksella. Se siis syntyy tyhjästä.

Miten raha (valuutta) voi syntyä tyhjästä? Fiat-valuutta on oikeasti kirjanpitoväline. Esimerkki: Olet ostamassa asuntoa ja haet pankista lainaa. Saat asunnon ostoa varten tilillesi 100 000 euroa. Pankilla ei ole sitä omalla tilillään etukäteen sinua varten, vaan se luodaan velkasopimuksen yhteydessä pankin kirjanpitotileille ja näin myös sinun tilille. Se tarkoittaa, että sinun pitää maksaa laina pankille takaisin ja pankki saa sinulta silloin lainaamansa eurot takaisin. Joka kerta, kun velkaa maksetaan takaisin, pyyhitään kirjanpidosta kyseinen määrä velkaa pois. Pankille ei siis jää sinulta saatuja euroja omalle tililleen, vaan numeroita siirrellään paikasta toiseen pankin järjestelmässä. 

Eli lopputulos on plus miinus nolla? Ei suinkaan. Pankki haluaa lainaamastaan eurosummasta tietenkin koron sekä monenlaisia käsittelymaksuja. Tämä raha siirtyy sinulta pankin omaisuudeksi pankin omalle tilille. Sillä rahalla pankki pyörittää toimintaansa ja jäljelle jäävät eurot jaetaan pankin omistajille osinkoina. Fiat-järjestelmässä kaikki valuutta on jonkun velkaa jollekin edellä selitetystä syystä. Pienoisen ongelman tähän järjestelmään aiheuttaa korko. 100 000 euron lainasta pitää maksaa takaisin vaikkapa 105 000 euroa. 5 000 euroa pitää siis hankkia jostain ja koska kaikki valuutta on velkaa, niin tämä 5 000 euroakin on jonkun velkaa jollekin. Jotta tuo 5 000 euroa voidaan maksaa pankille, pitää se luoda taas tyhjästä. Korkoa korolle -efekti taas aiheuttaa sen, että tuolle 5 000 eurolle pitää luoda taas uutta valuuttaa sen korkojen maksuun. Tämä ei ole aluksi suuri ongelma, koska koron osuus suhteessa valuutan määrään on pieni.

Korkoa korolle -efekti kuitenkin raksuttaa päättymättömästi ja uutta valuuttaa pitää luoda aluksi vähän ja lopuksi kiihtyvää tahtia, jotta sillä voidaan maksaa korot pois. Lopuksi mikään määrä valuuttaa ei enää riitä, vaan järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Kuulostaako hullulta? Tällaisia järjestelmiä meillä silti on käytössä lähes jokaisessa valtiossa, ellei jokaisessa. Tyypillisesti yksi järjestelmä on pysynyt pystyssä nelisenkymmentä vuotta, jonka jälkeen se on pitänyt korvata uudella. 

Mikä tässä sitten on tavallisen ihmisen kannalta ongelma? Inflaatio eli valuutan arvon heikkeneminen eli kaiken kallistuminen on ongelmallista, koska se jakaa ihmisiä eri luokkiin. Niihin jotka pärjäävät ja niihin jotka tippuvat kelkasta. Työtä tekevä pienituloinen ihminen omistaa vähemmän ja vähemmän kun taas valtavia rahavirtoja hallitsevat ihmiset omistavat enemmän ja enemmän. Valtava enemmistö on näitä pienituloisia ja pienen pieni vähemmistö omistaa lähes kaiken. 

Olennaista tässä maailmanlaajuisessa järjestelmässä on myös vakuuksien käyttäminen. Jos hankit pankkilainaa asuntoa varten, haluaa pankki sinulta vakuuden sen varalle, ettet pystyisikään maksamaan lainaa takaisin. Vakuudeksi käy sinun asuntosi. Pankki siis lainaa sinulle velaksi euroja, koska vakuutena on asunto, jonka pankki voi tarvittaessa myydä ja kuitata velan sillä. Asuntosi on pankin kirjanpidossa arvokasta omaisuutta. Pankki voi nyt näyttää kirjanpitoaan yhteistyökumppaneilleen ja sanoa, että meillä on tällainen asunto vakuutena. Meihin voit luottaa. Voisimme auttaa teidän sijoitussalkun kanssa, koska olemmehan luotettava ja vakavarainen taho. 

Pankkeja rajoittaa se, kuinka paljon niiden täytyy pitää vakuuksia omaa lainaamistoimintaansa vastaan. Rajoitus on kuitenkin suhteellisen löysä. Mielenkiintoinen tilanne syntyy kun sinä talletat euroja pankkitilillesi. Pankki voi nyt käyttää talletusta omana vakuutenaan, kun se lainaa euroja eteenpäin. Päinvastoin, että sinun eurosi olisi jotenkin vakuutettu, pankki vivuttaa asian toiseen suuntaan. Sinun 10 000 euron talletus voi muuttua 100 000 euroksi pankin lainana muille asiakkaille. Tästä aiheutuu erikoinen tilanne, jossa pankilla ei ole tarvittavaa määrää euroja, mikäli kaikki asiakkaat haluaisivat siirtää varansa sieltä pois samaan aikaan. Kriisitilanteessa nopeat syövät hitaat.

 

Suomi on kriisissä

 Suomi on järkyttävässä kriisissä ja siihen on herättävä. Meidän hienoa valtiota ollaan ajamassa alas vieraiden voimien ohjauksessa. 

Ohessa on aiheesta kaksi mainiota videota:

Suomen rajaturvallisuus

Teollisuuden rooli huoltovarmuudessa

Asuntokaupan uutisia toukokuulta 2020

Asuntokaupan Keskusliitto julkaisi 9.6.2020 dataa jäsenkyselystään. Liitto kertoo näin: "Keskusliiton Hintaseurantapalvelun valtakunnallinen asuntokauppatilasto kootaan kiinteistönvälitys- ja rakennusliikkeiltä, ja se kattaa noin 75-80 % kaikista käytetyn asunnon kaupoista ja arviolta 30-40 % uudiskohteiden kaupoista.”


Eli käytettyjen asuntojen kaupasta ainakin voidaan päätellä jotakin tämän perusteella.


Asuntokauppa oli toukokuussa 31,5 % matalammalla viime vuoden toukokuuhun verrattuna kauppamäärillä mitattuna. Hintoihin ei ole kyselyn mukaan tullut muutosta ja jos muutosta onkin tullut, niin se on paikkakuntakohtaisesti mieluumin ylöspäin.


Suomen Pankin mukaan asuntolainoja uudelleenneuvoteltiin 6,2 miljardin edestä huhtikuussa, mikä on 5 prosenttia kotitalouksien lainakannasta. Tavallisesti kuukaudessa uudelleenneuvotellaan lainoja noin miljardilla. Uusia lainoja nostettiin 1,4 miljardilla, mikä on 11 prosenttia vähemmän, kuin normaalisti.


S-pankki puolestaan teetti kyselyn toukokuussa, jossa 29 prosenttia kaikista asuntolainan ottaneista kertoi käyttäneensä lyhennysvapaata. Kysely ei rajoittunut pelkästään S-pankin asiakkaisiin. Eli euroissa mitattuna on uudelleenneuvoteltu vähemmän lainoja kuin kappalemääräisesti. Tämä taas viittaa siihen, että pienempiä lainoja on neuvoteltu paljon. Tämä onkin loogista, koska ensimmäisenä lukua ottavat pienituloiset, joilla on pienemmät lainat.

Tullin tilastoja huhtikuulta 2020

Suomen tulli julkaisi 8.6.2020 ennakkotilastotietoa huhtikuulta 2020. Poimin tähän muutamia kiinnostavia kohtia tiedotteesta.


-Tavaraviennin arvo laski 19,8 % ja tuonnin 27,5 % viime vuoden huhtikuuhun verrattuna


-"Sekä viennin että tuonnin arvojen rajuun vähenemiseen vaikuttivat eniten kuljetusvälineiden sekä öljyn ja öljytuotteiden kaupan arvojen merkittävä lasku. Kuljetusvälineiden vienti laski reippaasti yli 60 prosenttia ja öljytuotteiden viennin arvo 56 prosenttia. Viennin lasku oli hitaampaa koneiden ja laitteiden sekä metsäteollisuuden tuotteiden kohdalla. Farmaseuttisten tuotteiden, kuparin ja nikkelin viennin arvoon tilastoitiin kasvua.”


-Vienti on lähtenyt supistumaan jo viime vuoden toukokuun paikkeilla


-Myös tuonti on vähentynyt viime vuoden toukokuusta lähtien


-Alankomaiden, Viron ja Italian vienti on vetänyt suhteellisen hyvin


-Vienti Suomen suurimpaan vientimaahan Saksaan on vähentynyt 38,4 %

Valmet Automotive

Valmet Automotive Oy on autojen sopimusvalmistusta harjoittava suomalainen yritys. Yrityksen omistaa kolme tahoa: Kokkiloiden sijoitusyhtiö Pontos, Suomen valtion teollisuussijoitusyhtiö Tesi ja kiinalainen akkuvalmistaja CATL. Yrityksen liikevaihto oli 651 m€ ja henkilöstömäärä noin 4 800 vuonna 2019. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee Uudenkaupungin autotehtaalla, jossa valmistetaan Mercedes-Benz henkilöautoja.

Valmet Automotive ilmoitti 11.5.2020, että koronaviruksen aiheuttaman komponenttipuutteen vuoksi seisokissa ollut kokoonpano käynnistetään uudelleen. Kauppalehden uutinen 12.5.2020 "Suunnitelmien mukaisesti tavoitteena on nostaa työvuoroja sekä tuotantomääriä nopealla aikataululla. Muun muassa kesälomien vuoksi molempien tehtaiden on tarkoitus toimia täydellä kapasiteetilla heinä-elokuusta alkaen.”

1.6.2020 Yhtiö kuitenkin kertoi aloittavansa yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamiseksi loppuvuoden näkymien vuoksi. Kauppalehden uutinen 1.6.2020: "Valmet Automotiven arvion mukaan tilanne ei palaa kuluvan vuoden aikana koronakriisiä edeltävälle tasolle. Siksi se harkitsee toistaiseksi voimassa olevia ja joissain tehtävissä määräaikaisia lomautuksia. Sopeutustarve ei koske Salon akkutehdasta.”

Tästä voisi päätellä, että Mercedes on ilmoittanut korjaavansa sopimusvalmistustarvetta merkittävästi alaspäin tälle vuodelle. Tuotanto oli ensin reilun kuukauden stopissa komponenttipulan vuoksi, joten tällainen aiheuttaisi päinvastoin tuotantopaineita, mikäli kysyntä säilyisi ennallaan. Nyt siis kuukauden seikakkikaan ei riittänyt tasaamaan kysynnän romahtamista.

Tämä on mielenkiintoinen tieto, kun tiedetään, että Suomen viennistä erilaiset kulkuneuvot muodostavat merkittävän osan.

Talous toukokuu 2020

Toukokuu vetää viimeisiään ja tässä muutamia poimintoja tämän hetken kiinnostavista asioista talouden saralla.

S&P500 on kivunnut lähelle ATH -lukemia hieman yli 3000 pisteen. Tällä kulmakertoimella ollaan 3300 pisteessä kuukauden päästä. Mitä vaan voi tapahtua.

Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionvelkakirja on nyt 0,662%.

Yhdysvaltojen työttömyys on noin 20%.

Raakaöljyn hinta pyörii 33 dollarin paikkeilla.

Bitcoin on noin 9500 dollaria ja kulta 1700 dollaria per unssi.

Merkittäviä konkursseja tai yrityssaneerauksia:

Hertz -autovuokraamo

JC Penney -tavarataloketju

Latam Airlines -lentoyhtiö

Stockmann -tavaratalo

Avianca -lentoyhtiö

Flybe -lentoyhtiö

Ihmisten liikkumisen rajoittaminen on iskenyt matkailuun, ravintoloihin, öljyalaan, ostoskeskuksiin ja ostoskeskuksissa oleviin liikkeisiin, kuten vaatekauppaan, tapahtumiin. Autoala on isojen ongelmien edessä kun tuotantoa on jouduttu sulkemaan työntekijöiden suojelemiseksi ja samaan aikaan myös uusien autojen tilaukset ovat vähentyneet dramaattisesti. Nissan ilmoitti sulkevansa Euroopan toisen tehtaansa Espanjassa ja jatkaa tuotantoa Euroopassa vain Brittitehtaallaan. Renault suunnittelee 15 000 henkilön vähennyksiä.

Suomessa kärsitään konttipulasta, koska suuri osa maailman merikonteista on jumissa Kiinassa. Tavara ei liiku Kiinasta maailmalle, joten myöskään kontteja ei saada tänne.

Helsingin tulot vähentyneet 450 miljoonaa ja samaan aikaan 8000 uutta työtöntä. Työttömyysaste Helsingissä on 18 %. Menot sensijaan ovat kasvaneet 170 miljoonaa pääosin sosiaalimenojen vuoksi. Helsingin Messukeskus esimerkiksi on tyhjä kun sen pitäisi olla täynnä. Helsingissä järjestetään paljon konferensseja, jotka tuovat kaupunkiin rahaa keskimäärin enemmän kuin normaali matkailu.

Suomen BKT:n on arveltu tippuvan tänä vuonna noin 7%.

Näin ansaitset brändillä omaisuuden

Todistin brändimarkkinoinnin sadonkorjuuta viikonloppuna ystäväni luona. Ystäväni maksoi brändistä saman verran kuin pelkkä bulkkituote olisi maksanut. Eli siis kaksi kertaa bulkkituotteen hinnan brändätystä tuotteesta. Silmääkään räpäyttämättä. Ilmiö oli todella vaikuttava ja tutkin tapausta hieman syvällisemmin aikomuksenani oppia ja tulla rikkaaksi.

Luin tai siis aloitin joskus lukemaan brändimarkkinoinnista tehtyä kirjaa, joka oli varmasti todella vakavasti ja huolellisesti tehty. Ehkä se perustui jopa akateemisiin tutkimuksiin joita kirjassa sitten puljattiin ja veivattiin. En muista sen tarkemmin, koska nukahdin kesken lukemisen. Brändi on jotain todella hohdokasta, arvokasta ja vaikeaa tavallisille ihmisille. Vain korkeasti kouluttautuneet ammattilaiset voivat ymmärtää sen rakentamista ja tavalliset ihmiset voivat vain lähinnä pilata sen. Tällaista mielikuvaa vakavissa julkaisuissa monesti tarjotaan.

Mutta kuinka ollakaan tarinamme bisnesvelho ei luultavasti ole lukenut yhtäkään brändinrakennuskirjaa, vaikka omistaa Suomen isoimman brändin omalla alallaan. Tai oikeastaan hän on brändi itse kuten vaikkapa Virgin ja Richard Branson. Ensimmäinen huomioini on, että mies ei ole käyttänyt pesoakaan brändimarkkinointiin. Se on siis parhaimmillaan ilmaista! Itse asiassa hän ei käytä tuotteensa markkinointiin lainkaan rahaa. Voi luoja mikä kroisos olisi kyseessä jos välillä myyntiä kiihdytettäisiin euroilla, vaikka vähän salaisesti.

Seuraava huomioni on, että mestaribrändääjämme ei suojele brändiä lainkaan. Hän lähinnä yrittää tahria siitä liikaa kiiltoa pois aina kun on mediassa. Hänellä on mielipiteitä, hän kertoo ne selkä suorassa ja ne ovat niin rajuja, että korkeintaan promille ihmisistä voi olla jollain tasolla samaa mieltä. Monet pitävät häntä hulluna ja yhtä monet vihaavat häntä. Hänen brändinsä siis aiheuttaa tunteita, jotka kuohuvat kuin     Imatrankoski keväällä. Mutta siinä mielestäni ollaankin jo homman ytimessä. Syntyy välitön tunnemyrsky heti kun brändin nimi kuullaan. Ei esittelyitä, ei mainospuheita - pelkkä nimi riittää.

Eli jos luot brändiä niin ole jotain mieltä ja kerro mielipiteesi kaikille halukkaille aina kun voit ja lopun aikaa niille ketkä eivät halua sitä kuulla.

Toki herran mielipiteet myös tukevat vahvasti brändiä ja tekevät mielikuvasta aidon. En tiedä miten homma toimisi, jos syvästi kotikirkkoaan ja kristinuskoa mielipiteillään ylistävä henkilö pyörittäisi Eroa kirkosta -sivustoa.

Ole aito, särmikäs itsesi ja toimi edes suunnilleen kuin saarnaat.

Olin siis ystäväni luona ja ovikello soi. Ystäväni vaimon piti tulla kotiin niihin aikoihin ja mies meni avaamaan ovea. Oven takana ei ollutkaan vaimo vaan itse brändäysmestari. Hieman yllättyneenä ystäväni kuitenkin kuitenkin muisti tervehtiä ja herra oven takana tiedusteli maistuisiko trendikäs ja huippulaatuinen luomulähiruoka näin kotiin tuotuna. Tätä sanamuotoa ei tarvinnut käyttää, sillä kaikki oli jo leivottu sisään brändiin. Pelkkä "Kiinnostaisiko ***a?" riitti. Ystäväni vastasi, että ottaa kilon vaikka ei edes tiennyt tuotteen tarkkaa hintaa. Harvinainen brändituote oli tarjolla yhkäpä viimeisen kerran hänen elämässään, totta kai hän halusi sitä.

Herra heitti pienet small talkit ja lähti sitten autolle päin. Hetken kuluttua apumies toi tuotteen ja alkoi periä maksua. Ystävälläni ei ollut käteistä varattuna, koska kaikki tapahtui aivan yllättäen. Mutta ei hätää - apumies vetäisi taskustaan lappusen, jossa oli tilinumero ja kirjoitti siihen loppusumman. Tässä olkaa hyvä ja hyvää päivän jatkoa. Ei laskua ja uhkauksia perintätoimista maksuajan jälkeen. Ei viitenumeroa. Pelkkä tilinumero ja hinta. Kuinka hienostunutta.

No kuka tämä salaperäinen huippuraaka-aineen perään vannova mies sitten oli? Jyrki Sukula? Tomi Björk? Heikki Ahopelto? Markus Maulavirta?

Brändikeisari oli Pentti Linkola, joka myi kalastamaansa kuhaa 12 euron kilohintaan kun muut kalastajat saavat bulkkikuhastaan 5 euroa kilolta.

Linkolan kuhat ovat ainutlaatuisia. Siksi ne voisivat hyvin maksaa paljon enemmänkin. Siis todella paljon. 81-vuotias ultravihreä toisinajattelija, joka asuu järven rannalla pienessä mökissä 1800-luvun tyyliin ilman mitään nykyaikaisuuksia (yksi lukulamppu kuulemma on). Kalat hän hakee hevoskyydillä jäätä pitkin verkoiltaan. Shampanjaa, Beluga-kaviaaria ja Linkolan kuhaa - siinä voisi olla venäläisen oligarkin illallisainekset.

Kurkkaa tietotekniikan tulevaisuuteen, tässä se on

Jo vanhaa kamaa, mutta tähän ollaan menossa

Kukaan ei ole nero

Bestseller-kirjailija kertoo inspiroivan näkemyksensä luovista neroista.

Tämänkö vuoksi Steve Jobs sanoi LSD-kokeilunsa olleen elämänsä merkittävimpiä asioita?

Aivotutkija sai aivoinfarktin ja kuntoutui. Ja teki merkittäviä havaintoja. Todella hyvä pätkä, en laittanut huvikseen jakoon.

Miksi parisuhde ja raha on niin hankala yhtälö?

Jotenkin sitä vaan ei innostu aina samalla tavalla kuin joku toinen jostakin asiasta. Olipa ympäripyöreää. Eli oikesti tarkoitan, että en syty heti kaikista vaimoni ideoista ja haluaisin tietää miksi, koska hänelle tulee siitä paha mieli. Paha mieli tulee siksi, koska tätä tapahtuu aika usein.

Olen perheemme kontrollifriikimpi osapuoli. Yritän pitää lankoja käsissäni ainaki teknisissä ja talousasioissa. Yleensä kun kuulen uudesta ideasta peilaan sitä näihin realiteetteihin nähden. Se on varmaankin hänen kannaltaan todella latistavaa ja hän pohtiikin monesti miksi edes vaivautui.

Oikeastaan kun ajattelen tarkemmin niin suurin mörkö on raha. Mietin tekniseltä puolelta esimerkiksi hankintojen kestävyyttä ja siinä minua kiinnostaa pohjimmiltaan rahanmeno. Haluan hankkia kestävää ja laadukasta, jotta rahaa säästyisi joskus tulevaisuudessa kun ei tarvitse taas hankkia uutta tavaraa. Se tyyli tietysti maksaa enemmän ja ahdistun, koska kuukausittain käytettävissämme oleva rahamäärä on aika pieni.

Pidän ennustettavuudesta ja suunnitelmallisuudesta. Minun olisi helppo elää jonkin tietyn budjetin mukaan, vaikka tästä viisi vuotta eteenpäin. Kuulostaa näin kirjoitettuna todella tylsältä elämältä. Ja aika idealiselta. Elämähän ei ole tosiasiassa kovinkaan ennustettavaa. Haluan siis itsekkäästi pysyä jossakin itse luomassani muotissa ja minua ärsyttää kun en saa pysyä siinä. Minua myös pelottaa rahojen yht'äkkinen loppuminen. Jos en olekaan ottanut jotakin huomioon.

Äärimmäisyyksiin vietynä jatkuva kituuttaminen ja varmistelu johtaa liikkeen pysähtymiseen. Mitään ei tapahdu, koska voi sattua jotakin ikävää. Toisaalta täydellinen innostuminen sokaisee riskeiltä. Jokin näiden välimaastosta olisi hyvä.

Yksi hyvä tapa olisi pitää kirjaa tuloista ja pakollisista menoista ja loput voisi käyttää inspiraatioihin. Käyttämääni Danske Bankin verkkopankkiin on tullut mukava uudistus, joka tarjoaa mahdollisuuden kategorisoida rahaliikennettä hyvinkin tarkasti. Näen helposti vaikkapa ruokakaupoihin kuluneen summan tietyltä kuukaudelta. Verkkopankin ominaisuutta käyttäen voisin laskea keskimääräisen kuukausikulutuksen pakollisille menoille ja joka kuukausi tästä yli menevän summan voisi laittaa vaikka eri tilille käytettäväksi mihin sitten haluammekaan. Tällainen järjestely itse asiassa minulla olikin aiemmin kun olin kuukausipalkalla töissä, mutta yrittäjäksi ryhtyessäni se ei enään toiminut helposti tulojen vaihdellessa.

Pitääkin yrittää elvyttää vanhaa konstia. Ja innostua enemmän eikä vain nähdä mörköjä.

Miten huijaat olympiamitalin itsellesi

Tämä pikku tarina on Tim Ferrisin kirjasta The 4-Hour Workweek. Siinä on jotakin todella kaunista ja inspiroivaa.

Dale Begg-Smith oli ilmassa pää alaspäin ja näki allaan vain valkoisia möykkyjä, mutta laittoi suksensa ristiin kuten oli jo niin monta kertaa tehnyt harjoituksissa. Takaperinvoltti onnistui täydellisesti ja Dale laski jyrkkää rinnettä maaliin voittaen kumparelaskun olympiakultaa Torinossa.

Dale oli intohimoinen freestylehiihtäjä, mutta myös intohimoinen IT-yrittäjä. Hän oli perustanut yrityksensä 13-vuotiaana 15-vuotiaan veljensä kanssa ja nyt 21-vuotiaana firmalla meni jo todella hyvin. Aktiiviuran jälkeistä itsensä ja työpaikan etsimistä ei ollut edessä. Dale harjoitteli kotimaassaan Kanadassa ja hieroi samalla bisneksiä ympäriinsä kestiten asiakkaitaan.

Urheilupiireissä oli kuitenkin totuttu vaatimaan kovaa työtä menestyksen eteen ja moinen vasemmalla kädellä touhuaminen ei käynyt päinsä, loistavista tuloksista huolimatta. Dale haistatti moisille työnarkomaaneille pitkät ja muutti Australiaan, jossa hänet otettiin hyvin mukaan pienempään maajoukkueeseen. Maa ei varsinaisesti ole mikään talvilajien ykköspaikka, joten moinen taituri oli oikein tervetullut.

Dale jatkoi omalla tyylillään optimoiden työnteon ja huippu-urheilun mukavasti keskenään, sai Australian kansalaisuuden ja loppu on historiaa. Not harder but smarter.

Sinulle on valehdeltu: sinä et olekaan sinä

Sinulle on valehdeltu.

Pulssisi nousee ja mielenkiintosi herää. Kysymykset pulpahtelevat mieleesi. Vain siksi, että minä halusin niin tapahtuvan. Hyvä, olet nyt tarkkana. Tämä tulee olemaan vaikeaa ja haluat kieltää kaiken ja jatkaa kuin ennenkin. Riippuu sisälläsi olevasta uteliasuuden jyvästä tuletko tekemään asialle jotakin.

Näin on mukava pikku esipuhe käyty läpi. Yritän jatkaa selkeästi ja turhia arvoituksia välttäen. Tämän kertainen kirjoitus käsittelee egoa ja minuutta - asia, joka on askarruttanut minua lapsesta asti. Kiinnostuin psykologiasta muutama vuosi sitten kun yritin saada jotain tolkkua läheisen ihmisen mielenterveysongelmaan. Se alkoi vetämään puoleensa todella voimakkaasti ja aloin tutkimaan muiden lisäksi itseäni.

Olin toiminut välillä hankalissa tilanteissa jälkeenpäin ajateltuna melko oudosti ja jotenkin kauko-ohjattuna, enkä pitänyt siitä. Esimerkiksi riidellessä saatoin kimmastua yhtäkkiä aivan liikaa ja ilman järkevää syytä. En hallinnut itseäni nurkkaan ahdistettuna. Miksi se tapahtui ja kuka minä oikeastaan olin? Dilemma oli suorastaan kiehtova, joskin todella iljettävä. Iljettävä, koska pureuduin omiin henkisiin mätäpaiseisiini. Sukelsin psykologian ja mieleni syövereihin ja olen vasta alussa matkallani, mutta haluan jakaa kanssasi havaintojani.

EGO

Egosta tulee nopeasti mieleen röyhkeä mersulla ajava keski-ikäinen mies. Hän ja hänen valtava egonsa. Eli siis hiljaisella kirjastontädillä on pieni ego?

Ei aivan. Jokaisella ihmisellä on ego ja suurin osa ihmisistä kuolee tietämättä mitä se tarkoittaa ja minusta se on sääli. Kun sinä ajattelet niin pääsi sisällä on ääni, jolla puhut itsellesi, eikö vain? Minä teen niin juuri nyt kun kirjoitan tätä ja sinun äänesi lukee sen. Ääni voi myös puhua vaikka englantia tai muita kieliä, mutta se on silti pääsi sisällä. "Minun ääneni" tai "minä", hmm... Minä. Minä luen tätä. Kuka minä? Se on sinun EGOSI joka tätä lukee ja siinä ei ole mitään pahaa.

Ego on se tietoinen mieli, jolla sinä ajattelet. Ei mitään sen kummempaa. Meillä kaikilla on sellainen ja hyvä niin. Ilman sitä emme pysyisi hengissä tässä fyysisessä maailmassa kovinkaan kauaa. Ihminen kun on todella haavoittuvainen ilman ajattelukykyään. Ajattele jos olisit nyt ulkona pelkkien viettäisi varassa - kauanko selviäisit hengissä?

Loit juuri ajatuksen tyhjästä, koska minä käskin niin. Pystytkö nyt ajattelemaan, että "minä olen minä"? Minä ainakin pystyn. Ääni päässäni sanoo "minä olen minä". Helppoa. Minä sitä ja minä tätä. Minä olen mies. Minä kirjoitan. Ja siinä on maailman suurin huijaus. Sinua kusetetaan oikein huolella, koska se ääni päässäsi et ole sinä vaan sinun egosi. Sinä et ole sama asia kuin sinun ajatuksesi. Sinun ajatuksesi et ole sinä. Ne ovat osa sinua, mutta sinä et ole ajatuksesi.

Äsken käskin sinun ajatella ja päähäsi tuli ajatus tyhjästä. Se ei ollut siellä valmiina odottamassa. Sinä loit sen mielessäsi kaikkine vivahteineen. Se tuli siis tyhjästä ja meni jonnekin. Onko se sinulla nyt tallessa? Eipä taida enään olla juuri se sama ajatus arkistoituna kuin tietokoneella. Ajatukset tulevat tyhjästä ja menevät pois lopullisesti. Se että sinun päässäsi oleva ääni miettii jotakin on vain ajatus. Ajatus, jonka sinun egosi teki sinulle. Kun menet nukkumaan niin myös egosi nukkuu ja silloin alitajuntasi näyttää upeita elokuvia sinulle, et vain aina muista niitä, koska herättyäsi ego on jo hyvinkin pirteänä.

On maagista, mutta myös kovin surullista huomata ettei olekaan se ihminen kuka luuli olevansa. Jos minä en ole minä niin kuka sitten olen? Tämä miete tuli taas egon suusta. Se on utelias ja tahtoo olla koko ajan ohjaksissa. Se haluaa kontrolloida mieluiten kaikkea ja sen perverssein unelma on olla maailman valtias. Mikään muu ei oikeastaan riitä sille. Ego haluaa aina enemmän kuin mitä on nyt. Ego myös loukkaantuu helposti. Kaikki voidaan tarvittaessa tulkita suurena loukkauksena egoa kohtaan.

Tällainen mukava veijari päässämme siis asustaa ja huijaa meitä minkä kerkiää. Onneksi tasapainoinen ihminen tietenkin ottaa tämän huomioon eikä porskuta vain egon varassa. Ja onneksi me kaikki olemme aina tasapainossa?

Muistele onnellisimpia hetkiäsi. Ajattelitko silloin todella intensiivisesti vai annoitko vaan tilanteen kantaa? Onnenhetkistä löytyy todellinen minuus, silloin ego ei suolla ajatusvirtaa jatkuvalla syötöllä vaan on sivuutettu hetkeksi. Mietipä sitä, jatketaan tästä joskus.

Mitä yhteistä on minulla, Mark Zuckerbergillä ja Jay Z:llä?

Mark Zuckerberg, Jay Z, Stephen Hawking ja Isaac Newton ovat perhanan menestyneitä omilla aloillaan. Minä en ole, mutta olen silti samaa porukkaa heidän kanssaan. Olemme Myers-Briggs -persoonallisuusluokituksen (MBTI) mukaisia INTJ-tyyppejä.

Tein kyseisen persoonallisuustestin varmaankin vuosi sitten, mutta en tainnut analysoida tuloksia silloin sen tarkemmin. Viime yönä kuitenkin innostuin aiheesta suunnattomasti uudelleen ja googlasin varmaankin kolme tuntia aihetta sivuavia artikkeleita. Testejä löydät googlella hakusanalla MBTI. 

INTJ:n kuvauksia:

"Introvertti, intuitiivinen, ajatteleva ja järjestelmällinen"

"Tämä tyyppi on kaikkein harvinaisin kaikista, ja heitä on alle 1% kaikista ihmisistä."

"INTJ:t ovat mieluummi takapiruja kuin johtajia, ja että he ottavat ohjat käsiinsä vasta siinä vaiheessa, kun kukaan muu ei kykene, ja he ovat läpeensä pragmaattisia ja immuuneja ohjesäännöille, iskulauseille, jargonille ja bullshit-bingolle."

"INTJ on tiedemies, systeemien rakentaja, teoreettisten mallien kokeilija ja soveltaja. Nämä tiedeharrastukset alkavat yleensä jo varhaisessa elämänvaiheessa. Hän suhtautuu kaikkiin elämän alueisiin järkevästi, ei tunteillen. Niinpä hänestä voi saada kylmän ja laskelmoivanan vaikutelman. INTJ on perfektionisti, joka uhraa kaiken aikansa projekteihin ja kokeisiin, joista on innostunut. Hän ei säästä itseään eikä muita."

Rakastan rauhassa lukemista ja uuden tiedon omaksumista, mutta vain jos olen itse saanut valita opiskeltavan aiheen. Jos jokin asia ei minua kiinnosta, niin motivaationi on todella surkea. Monet mielenkiintoiset lehtijutut tuntuvat vain esipuheelta ja loppuvat aivan kesken, koska haluaisin tietää kaiken silloin kun olen innostunut jostakin.

Minun on vaikea rentoutua, koska vaikka makaisin sohvalla niin mieleni ei lepää juuri koskaan vaan pyörittelen kaikenlaisia ideoita päässäni. Tälläkin hetkellä olen niin innostunut tästä aiheesta, että haluan kirjoittaa tätä tekstiä. Yritän samalla valmistella ruokaa lapsilleni ja se tuntuu stressaavalta, koska haluaisin keskittyä rauhassa kirjoittamiseen. Olen myös perfektionismiin taipuvainen ja harmittaa kun en pysty olosuhteista johtuen tekemään kunnollista tästä kirjoituksesta.

Olen taas entistäkin varmempi siitä, että kaikkien pitäisi tehdä juuri heille sopivimpia asioita eikä suostua tallaamaan ulkoisten paineiden alla vääriä polkuja.

Miten tehdä yhteistyötä mulkun tyypin kanssa

Välillä sitä joutuu tekemisiin uskomattoman mulkkujen tyyppien kanssa. Itse yritän löytää ihmisistä viimeiseen asti jotain hyvää ja olla sovitteleva, mutta joskus raja tulee vastaan. On ihmisiä, joiden elämä pyörii täysin heidän oman napansa ympärillä ja muuta siihen ei sitten mahdukaan. He saattavat olla joissain tilanteissa hyvinkin mukavia, mutta motiivi sille on aina oman edun tavoittelu.

Pyöritin edellistä yritystäni tällaisen ihmistyypin kanssa. Hommat sujuivat mahdottoman mukavasti kun asiat rullasivat hänelle edulliseen suuntaan. Ja kunnia siitä kuului hänelle, tietysti. Olen kärsivällinen, joten luovin tilanteessa noin vuoden, ennen kuin sain asialle pisteen ja tiemme erkanivat. Kärsivällisyyteni loppui kun aloin viettämään ennalta sovittua lomaani ja pidin puhelintani aika vähän mukanani.

Yrittäjäkumppanini oli yrittänyt soittaa minulle ja oli raivoissaan kun en ollut vastannut. Tämä ilmeni hänen lähettämästään tekstiviestistä. Odottelin muutaman tunnin, koska olin lomalla ja asia ei mielestäni ollut kiireellinen. Lähetin sitten tekstiviestin, jossa neuvoin häntä asian hoitamiseksi ja kerroin olevani lomalla ja siksi estynyt välittömään yhteydenpitoon. Tästä alkoi melkoinen piinaviikko. Kaveri alkoi rummuttamaan soittoa soiton perään sekä lähetteli viestejä sisältönä "vaikee vastata saatana" ja muuta kohteliasta.

Olin tietenkin raivoissani. Miten hän kehtaa käyttäytyä minua kohtaan noin, vaikka olin palvellut häntä niin hyvin (tietenkin juuri siksi). Halusin lähteä mukaan sotaan ja vastata jotain piikikästä. En kuitenkaan tehnyt niin vaan aloin suunnittelemaan miten etenisin järkevästi ilmiselvästi henkisesti epävakaan ihmisen kanssa.

Paras ohje jonka löysin kuului näin:

"Jos alat painimaan sian kanssa, olette pian molemmat yltäpäältä paskassa. Ja siitähän sika nauttii."

Sain noudatettua ohjetta ainakin jotenkin ja irtaannuin omasta firmastani ja aloitin koko homman nollasta. Tämä oli todella masentavaa, mutta ainoa keino jatkaa eteenpäin. Siitä saankin vielä muutaman tarinan myöhemmin. Tällä viikolla, noin vuosi erostamme kaveri oli taas rimpauttanut. Olemme toki pitäneet kevyesti yhteyttä tässä välilläkin, joten tilanne oli ihan normaali.

Hän oli siis soittanut, enkä ollut vastannu, joten sain viestin: "Soita, asiaa". Minulla oli kiireinen päivä, enkä kerinnyt viestittelemään takaisin kuin vasta seuraavana päivänä. Tiedustelin mitä oli mielessä. Sain vastaukseksi puhelin soiton ja viestin "Mikä on niin vaikee vastata, olis vähän asiaa herran toimista firman ajoilta".

Hienoa! Verenpaineeni alkoi nousta ja mieleni teki vastata jotakin samalla mitalla. Sain kuitenkin pidäteltyä itseäni ja mietin tilanteen eteenpäin. Jos vastaan mitä tahansa, hän saa tahtonsa läpi töykeydellään. Jos en vastaa niin jään toki epätietoiseksi mitä asia koski, mutta ehkä ei muuta. Jos olen tehnyt jotain rikollista niin luultavasti asian hoitamista jatkaa poliisi. Enkä muistaakseni ollut mitään sellaista tehnyt.

Valitsin totaalisen ignoroinnin, poistin viestit, enkä ole herrasta kuullut nyt muutamaan päivään. Toimii siis ihan kivasti.

Narsisti pomona, mitä pitäisi tehdä?

Olen seurannut oikeudenkäyntiä tapauksesta Hilkka Ahde vastaan Timo Räty. Ahde on kokenut kiusaamista ja epäasiallista käytöstä esimiehensä Rädyn taholta ja juttua puidaan nyt oikeudessa. Aika hankala keissi, koska joudutaan pohtimaan miten ihmiset kokevat asioita. Kokemuksia on yhtä monta kuin on ihmisiäkin.

Taustamateriaalin perusteella Räty vaikuttaa piinkovalta ja kylmähermoiselta mieheltä. Hän on koulutukseltaan juristi ja työskenteli edunvalvontatyössä SAK:ssa ja AKT:ssä. Lakkojen käyttäminen aseena tuossa työssä oli hänelle tunnusomaista. Muistan uutispätkistä melkoisen pokerinaaman, joka tuli kommentoimaan tiukkoja neuvotteluja niiden ollessa kesken.

Räty on leimattu narsistiksi ja jopa psykopaatiksi. Näin voi ollakin, mutta toistaiseksi tämä on vain tietämättömien arvailua.

Sitten tämä Hilkka Ahde. Hän vaikuttaa Rädyn vastakohdalta. Ollut monessa erilaisessa työssä ja harrastuksessa mukana ja esiintynyt julkisuudessa silloin tällöin ilmeisesti omasta halustaan. Ahde vaikuttaa jopa hieman nauttivan julkisuudesta ja kansanedustajamiehensä mukanaan tuomista eduista. Ei siis ihan tavallinen toimistotyöläinen.

Voisin helposti ajatella, että tässä on kaksi hyvin erilaista persoonaa törmänneet pahasti yhteen. Rätyä vituttaa ainainen hössötys ja esiintyminen ja Ahde taas on tottunut näennäisesti ystävälliseen kohteluun. Tai sitten Räty on ilkeä narsisti ja kiusasi Ahdetta. Sitä emme ehkä koskaan voi tietää.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on todella ikävä sairaus. Potilas kun ei itse sitä tunnista, jolloin hoitokin on lähes mahdotonta. Lisäksi syyt sairauteen löytyvät lapsuudesta ja sairas henkilö on täysin syytön sairauteensa.

Jos pomona on narsisti ja haluat asioiden muuttuvan niin et pysty tätä pomoa muuttamaan. Hän on ja pysyy narsistina. Hän saattaa kiusata sinua täysin puhtaalla omallatunnolla. Tilanne pitää hyväksyä. Olen töissä työpaikassa, jossa esimieheni on narsisti ja hän kiusaa minua. Sitten pitää alkaa miettimään miten edetään. Haluanko jatkaa ja kuunnella päivittäistä vittuilua vai enkö kestä sitä enään.  Jos haluaa jatkaa, niin sitten on kestettävä se mitä tulee. Epäreilua, mutta totta.

Jos taas haluaa parantaa elämänlaatuaan ja työpaikka tuntuu ahdistavalta niin kannattaa alkaa tekemään uutta suunnitelmaa ja irtautua sairaasta työpaikasta. Omaa mielenterveyttään ei kannata uhrata esimerkiksi uran takia.

Ohittamaton tarjous sinulle, jolla on unelmia

Haluatko olla orjalaumassa vai nähdä hieman vaivaa ja jäädä parin vuoden päästä eläkkeelle? Tällainen yhteenveto myyntitapahtumasta jäi mieleeni kun keski-ikäinen kaupparatsu kävi luonani esittelemässä loistavaa business-ideaansa.

Esittelijä oli saanut yhteystietoni ystävältäni. Puhelimessa esittelijä puhui paljon, mutta kertoi vähän. Kasvokkain kohdatessa hän kertoi edustavansa yritystä nimeltä Amway. En ollut aikaisemmin kuullut kyseisestä firmasta. Pesuaineita, kattiloita, kosmetiikkaa, vitamiineja ja energiajuomia, siinä suurinpiirtein tuotevalikoima.

En juurikaan syttynyt mistään tuotteesta. Pääasia ei kuitenkaan ollut tuotteet vaan verkostoon mukaan tuleminen. Hanki ihmisiä allesi ja saat passiivista tuloa, toki vaivaa pitää ensin nähdä. Ei kuulemma haittaa vaikka ei ole kiinnostunut tuotteista, koska myyminen ei ole pääasia. Voit toki myydä, mutta et ikinä saa siitä niin paljon rahaa kuin luomalla verkostoa. Kuulostaa hieman vääristyneeltä liiketoimintamallilta, ehkä jopa pyramidilta.

Nyt ei kuitenkaan ole kyseessä huijaus, koska on iso maailmanluokan firma, joka on toiminut jo vuosikymmeniä. Halusin tietää liikeidesta pähkinänkuoressa ja kysyin tuleeko raha siis värväämisestä. He eivät värvää vaan kokevat sen auttamistoimintana, mutta kyllä siitä se raha tulee. Puheessa vilisi yrityksen sisäinen jargonia Timanttitaso, Kruununsuurlähettiläs, unelmat.

Unelmat olivat päämoottori koko toiminnalle.  Esittely alkoi minun unelmieni kartoittamisella ja niihin palattiin koko setin ajan. Aika hyvä keino hämärtää faktoja :) Ainoat faktat netin puolelta kuulemma löytyvät vain heidän omilta kotisivuiltaan. Normaalisti hyvästä tuotteesta löytyy 90% suositteluja ja 10% kielteisiä kommentteja. Tässä keississä luvut näyttivät olevan päälaellaan.

Tähänkin löytyi vastauksena se, että kateellisia huutelijoita riittää. Haluatko olla köyhä huutelija vai rikas oman elämäsi herra? Pääti tällä kertaa skipata. Liiketoiminnassa tykkään siitä, että saan kaikki faktat faktoina ja voin itse laskea niistä mahdollisen tuoton. Tässä mentiin tuotot edellä ja faktat häivyttäen. Onnea kaikille mukaanmenijöille :)


PS. Aion kertoa tässä blogissa miten voit saavuttaa parempaa elämää ihan ilman rahaa ja sitoumuksia suurkorporaatioihin.

Vähemmän töitä, enemmän rahaa

Painoin koko kesän niska limassa, mistä kerroin edellisessä kirjoituksessani. Kiireellä on uskomaton voima syödä tuottavuus. Kiire on kallista. Yritän nyt ottaa toisenlaista otetta yrittäjyyteen. Vähemmän töitä, enemmän rahaa.

Olen torjunut muutamia työtarjouksia ja päätin hieman lomailla. Itse asiassa en ole juuri lomaillut, koska  sain parempia työtarjouksia. En ollut lainkaan odottanut sellaisia, mutta jostain niitä vain on tullut. Tavallaan vain istuin odottelemassa ja sitten nappasi. Pyydän hieman isompaa hintaa ja asiakkaat ovat silti tyytyväisiä kun saavat hommiaan eteenpäin.

Monen menestyneen ihmisen neuvo liian pienestä palkasta valittaville on yksinkertainen: pyydä enemmän. Monesti se todella toimii jos olet hoitanut asiasi hyvin ja hinnankorotus on kohtuullinen.

Katsotaan kuinka hyvin saan tämän vielä rullaamaan.